Neropattipää

Täällä töissä hetki sitten käyty keskustelu:
- "Ansku, avaatko tota ovea vähän, täällon kuuma"
- "Joo"  Ja menen avaamaan tietokoneen.
- "Niin mitesse ovi"
- "Sähän käskit avaamaan tietokoneen?"
- "En, ku oven"

Välillä ei voi muuta ku ihmetellä omaa nerouttaan. Miks mulle käy tollasia juttuja päivittäin? Usein saan todeta, ettei ne kaikki Ismot oo ihan sielä Stellanssissa meikäläsellä nyt. Tai yleensä ikinä. Tai Patrikit Tangalassa. (Missä Paavo muuten asuu) :o
Silloin tällöin saattaa olla niin, etten tunaroi mitään koko päivänä. Sellanen päivä tulee ehkä kerran vuodessa, tai kahdessa. Muistan ikuisesti, kun olin ala-asteella ja väitin kiven kovaa opelle, että mun kengät on pöllitty. No missä ne kengät lopulta oli? Siinä mihin olin jättänytkin. Yllättävää, eikö?

Kuvitukseksi parit kuukauden vanhat mössökuvat. Toi kuvien suurentaminen huonontaa niitä tosi paljon? Vaihdanko takas pienempiin?

Henkareita ostettiin :D

Rihanna Rihanna, täytyy uuniin pannari panna. Onko kukaan menossa Hietsuun katsomaan Rihannaa maanantaina? Itse olisin voinut käydä ainakin siellä mestoilla kääntymässä, mutta työt vetävät puoleensa enemmän. No ei mutta täytyyhän se leipä pöytään jotenkin ansaita. Ja vaatteet komeroon, paperit vessanpöntön vieressä olevaan telineeseen ja Ikean halpishuonekalut kämppään. Seuraava hankinta vois olla irtoletti? Alkaa meinaan tämä nykyinen näyttää vähän samalta, kun tänään dösässä olleen plus kaheksankymmentä vee herran pää. Ehkä se haki sellasta ohennettua/kerrostettua lookkia.

 Nyt takasin töihin, moikkulihei!

-Ansku