Hymypostaus

Casey heitti mua hymyhaasteella toosi kauan aikaa sitten, mutta koska olen tunnetusti usein myöhässä ja hidas(älyinen) kaikin puolin toteutan sen vasta nyt.
En edes muista miten tehtävänanto meni, enkä laiskuuttani jaksa kaivaa sitä kätköistäni. Otan itselleni valtuudet toteuttaa haasteen vapaamuotoisesti. :D

Mä hymyilen paljon, usein, joskus ehkä liikaa ja no, melkein aina ja kaikille. Toisinaan hymyilen silloinkin, kun ei edes kymyilytä. Hymyilen mummoille, lapsille, kaupan kassalle ja eläimille. Varsinkin söpöille koirille.
Silloin teen sen suu kiinni ja niin, ettei hampaat näy. Ei sitten koirat pidä mua tappelupukarina.
Hymyilen puhelinmyyjillekin. Eihän ne sitä huomaa, mutta kuulee.
Osaan nauraa myös itselleni ja sitä joudunkin tekemään aika usein. :D

Useinmiten nauran Teemun huonoille jutuille. Jos nauran ihan tosissani kuulostan paniikkikohtauksen saaneelta hevoselta. Eii hyvä. :D

Tällä hetkellä eniten hymyilyttää LOMA, ruoka ja se, etttei mun kamera ainakaan vielä ole hajonnut, vaikka pitääkin outoa ääntä.

-Ansku